Tämä päivä meni liesussa.

vaikka oli torstai, emme olleet torstairetkellä, vaan optikolla. Tai siis silmälasikaupassa. Toinen sanka näet irtosi, joten kiiikutin sen takaisin liikkeeseen korjattavaksi. Vaan eipäs ollut läpihuutojuttu, ja prillit jäivät sinne odottelemaan korjausta, ja Haahelon oli määrä hakea ne iltapäivällä pois. Vaan eivätpä tulleet kuntoon, nyt pitäisi päättää jättääkö ne sinne viikonlopun yli ja pärjätä piilareilla/vanhoilla laseilla, vai hakeako klasit viikonlopuksi kotiin ja palauttaa maanantaina korjattaviksi..

 Ensimmäiseen bussiin emme mahtuneet, toiseen pääsimme. Tässäkin olisi kirjoituksen aihetta, kun välillä puhutaan siitä että pitäisi periä vaunukansaltakin bussilippu. Mutta UFF (joo, pitäisi boikotoida) käynnin jälkeen tapasimme Mokkaset kemikaliossa, josta ostin Esikoiselle huulirasvam joskin ihastuin siihen itse, josko pitäisinkin sen? Olisiko se väärin? Mielipiteitä!

Sitten puistoon, siitä uudestaan UFFille, kauppaan ostamaan Pojulle maissinaksuja, joita ei kaupassa ollutkaan. Päädyimem sitten ratkaisuun että Manna työnsi kaksoset vaunuilla yliopistolle ja minä menin Mannan pyörällä kauempana olevaan suureen kauppaan hakemaan ne maissit. Treffit olivat siis yliopiston ruokalassa, jossa tapasimme Haahelon ja Bennin. NamNam.

Lopuksi tietenkin putkeen... kiireellä bussipysäkille, kotiin, jossa kiukkuinen tytär (täsä vaiheessa en muistanut koko huulirasvaa) vääntöä ja säätöä tämän kanssa kunne aika lähteä Ilmariselle iltapalalle.

Ilmariselle on aina mukava mennä, siellä on niin luontevaa olla ja jutustella, ei semmoista ihme vääntämistä, kunhan on. Tänään herkuttelimme banaanipirtelöllä, joista minulle tehty maidoton pirtelö oli muiden mielestä "raikasta", minä en tietenkään päässyt vertailemaan. Hyvää oli joka tapauksessa.

Etsittiimpä vielä esiin kahden ilves-leiirin leirikirjat: toisessa on Ilmarinen pienenä, toisessa Esikko hiukan nuorempana. Vauvoja kummatkin kuvissaan.

Niinjoo, vauvoista puheenollen, matkustipa tuo likka tänään vauvaistuimessa onniin hurjan laiha, että mahtui vöihinkin ihan hyvin. Kiukussaan yritti tehdä minulle kiusaa menemällä siihen, joten minä laitoin vöihin. Kielti kertomasta kenellekään...

Kotona jatkettiin vääntöä tytön kanssa, monestakin asiasta, ja puhelimeenkin tuli omituinen viesti, satuin huomaamaan sen ja soitin sitten epäluuloisena perään, vastaajana nainen, joka kertoi tyttärensä (17v) lähettäneen tuon viestin ja minä että minä epäluuloisena miksi minun tyttäreni saa sellasien viestin... Hyvin selviisi ja taas saatiin aihe jutella siiitä että kaikki tällainen täytyy aina heti kertoa vanhemmille.

***

Puistoon ei olla päästy koko viikkona, josko perjantaina viimein ehtisi...