Tänään tajusin antaa poikaselle ylimääräsitä astmalääkettä jo ennen ulkoilu. Jaksoi hiukan paremmin kuin eilen.

Hän hiihti ensimmäistä kertaa, hienosti meni, muttei jaksanut kauaa, kun muut lapset olivat jo lumileikeissä tullessamme puistoon. Naapurin rouvan esikoine oli oikein ihana ja potkutteli Laulajattaren perheen potkukelkalla poikasta jäällä.

Sisälä poikanen pyysi hiuksiinsa ponnarin. Päälaella oli siis hieno töyhtö ja poika ilmoitti olevansa tyttö. Haahelon mukaan poika sanoi töyhtö, mutta edelleen minä olen se joka paremmin ymmärtää, ja selvä tyttö se oli. Siis huumorintajua ja tarkkaavaisuutta löytyy.

Päivällistä teimme yhteistuumin: minä silppusin sipulit, poika paistoi ne ja kanat.

Ja sorroin viimeinkin: käytin muumivideota lapsenvahtina. Istuttiin kyllä samalla kannettavalla eli poika ei ollut yksin, mutta silti.