Mutta vain minä.

Ja piiiitkästä aikaa. Olen siis bviimeksi ollut kotona maanantaiaamuna, kun lähdin sairaalaan päiväksi.

Sairaalaan saavuttunani Haahelo kertoi vatsansa olevan kipeä ja muutaman tunnin kuluttua keskustelin puhelimessa hänen kanssa ja hän kertoi käyvänsä keskustelua vessassa istuen. Että sillälailla.

Jäin sitten sairaalaan yöksi ja toiseksi ja niin edespäin. Täksi yöksi Haahelo meni pikkupoikasen seuraksi ja minä tulin KOTIIN.

**********

Vaan ei tämä tässä. Torstaina pikkupoikanen alkoi ripuloimaan ja oksentelemaan. Siirto siis infektio-osastolle. Koska ei ollut varmauutta johtuvatko oireet viruksesta vai ovatko ne allergiaoireita, saimme oman huoneen.

Huoneeseen kuljetaan pienen välikön kautta jossa kädet desinfioidaan ja muutenkin hgenasta pidetään huoli oikein kunnolla.

Vaan kyllä sitä mietti että kumpaa toivoisi: että lapsella olisi Rota vai että oksentelu olisi allergiaa. No tänään selvisi: Rotahan se siellä jyllää. Hyvä niin. (Tuntuu hassulta kirjoittaa noin!)

No, poika siis oksentelee ja ripuloi, juo halulla Osmosalia, mutta Neocatea ei oikein mene joten tänään laitettiin kahdesti nenä-mahaletku. Ekalla kerralla letkun laitto sujui hyvin, mutta se ei pysynyt paikallaan kuin yhden syötön. Joten uudestaan hommiin janyt poika huusikin kuin syötävä (no, joskus se huutaa myös ollessaan syöTETtävä).

Koska iho on kovin herkkä on nenä-mahaletku kiinni "läskillä", joka on siis iholle ystävällisempi, mutta ei pidä yhtä hyvin kuin teippi, josta taas iho ärtyy. Samoin vaipparatkaisut ovat mielenkiintoisia: koska iho ei kestä kertiksiä, taittelen harson tai flanellin leijaksi (kiitokset Ilmarisen äidille vinkistä että kakka pysyy paremmin vaipan sisällä näin) ja siihen päälle sitten kertis. Omia Bunbyja tai villiksiä kun ei viitsi sotkea ja pestä jatkuvalla syötöllä.

Et semmottii.