Kotona taas. Haahelo sai taas ripulin tiistaiyönä, joten olen ollut keskiviikosta lähtien Pikkupoikasen luona infektio-osastolla. Öitä ei ole saanut nukuttua, joten todellla on nyt veto pois.

Eilen olisimme jo päässeet kotiin, mutta emme lähteneet, koska infektio-osaston lääkäri olisi kotiuttanut meidät, eikä pitänyt kirjoilla osastolla.

Aikamoisen tappelun jälkeen sain siirron takaisin koti-osastollemme, jossa tänään sitten läääkärin kanssa kävin hyvin hedelmällisen keskustelun poikasen jatkosta sekä lomaluvan maanantaihin asti.

Syitä miksi emme halunneet kotiutua:
* meillä ei ole huonon ravitsemustilanteen takia tehty kelan vaatimia maitoaltistuksia (lehmis, soija ja hydrolosoitu lehmis) jotta Neocate korvattaisiin. Omakustanteisena Neocaten ostaminen on taloudellinen itsemurha, päivähinta 20-25 euroa.
* Emme infektio-osaston lääkäriltä luonnollisestikaan saaneet kunnon ohjeistusta miten jatkamme tästä eteenpäin allergiapuolella. Olisimme siis olleet tyhjänpäällä sen suhteen.
* Ilman osastopaikkaa, ongelman tullessa olisimme joutuneet joko oman kunnan ensiapuasemalle tai edes lastenpolille, eikä suoraan omalle osastolle.

Nyt kuitenkin tilanne kunnossa, ollaan kotona lomalla, maanantaina taas takaisin :)

Viikonloppuna on edessä juhlapuhekeikka ja UO vielä toipilaana, joten jaksaa nippa nappa hoitaa sen aikaa, mutta mä en taida ehtiä levähtää. Kotikin hirmumyrskyn jäljiltä...

Onnesi puhe on valmisteltu ja suurin työ tehtynä kunnolla. Edessä "enää" esittäminen.