No tänään on ensimmäinen suomalainen naisen kunniaksi järjestettävä liputuspäivä: Minna Canthin päivä. Naisprosentti eduskunnassakin kasvoi ja samaansyssyyn naisvalta suvussamme todettiin lapsen suusta:

Laurenzia: Soititko pääsetkö Vaarilaan harrastuksen jälkeen?
Esikko: Joo, pääsen.
Lz: Oletko yön?
E:En tiedä. Vaari oli puhelimessa niin en edes kysynyt kun se ei olis tiennyt kuitenkaan.

***

Viikonloppuna pikkupoikanne oli Mummun hoivissa ja muu perhe Pääkaupunkiseudulla. Ensimmäisenä yönä jäi unet lyhyiksi, kovin lyhyiksi. Lapsetkin kikattelivat puoli yötä todeten sen olevan "vain maallista". Haahelo meni ajoissa nukkumaan mutta Hanski ja minä höpöttelimme lähes koko yön, joskin paljon asiaa.Aamulla ylöskömpiminen oli kyllä aika haastavaa...

Matka vei sitten Nuuksioon jossa tapasimme muita nettikavereita ja herkuttelimme Irben lätyillä. Että ne olivat hyviä, söin vaikka kuinka monta. jasitten Pupulle. Kävimme saunassa, söimme ja simahdin kahdeksan pintaan. annoin itselleni  luvan torkahta, ajattelin että katsoisimme Pupun kanssa jonkin leffan juttelun lomaan, mutta mitä vielä, heräsin aamulla puoli kymmenen. LÄhdimme kävelylle, haimme Tiikulta ohimennen ulkohousut Esikolle ja leikimme päiväkodin pihassa. Sitten pizzan leivontaan, syömään ja kotimatkalle.

Kotimatkalla kävimme tavoistamme poiketen huoltsikalla kahvilla, ajatuksena hiukan hemmotella esikkoa. vaan on se kallista: kolme kahvileipää, kahvi, kaakao ja mehu: 10,30. Ei ihme että syömme yleensä eväitä. Olin kyllä tyytyväinen, esikkoitsevalitsi pikkimehun sijaan täysmehun. Hyvä maku.

***

Poikanen oksensi yöllä ja aamulla oli vesiripulia. Ei harmainta aavistusta mistä. Tänään ei ulkoiltu mutta mummu kertoi että viikonloppuna poika oli kävellyt reippaasti.

Sade siis ei innostanut ulkoilemaan, joten lähdimme Eerikan ja Ilonan äidin sekä Eerikan kanssa cittariin ostoksille. Jämähdimme vaateosastolle, mutta urheasti emme ostaneet mitään paitsi kehgät esikoisillemme, samanlaiset.