Olin tänään sotaveteraanin saattotilaisuudessa puhumassa. En yleensä itse lliikutu juurikaan, otan kuoleman ammitillisesti, mutta joka ikinen kerta nousee veet silmiin, kun kaksi veteraania astelee arkun luo, laskee seppeleen ja jäävät asentoon arkun sivuille finlandiahymnin ajaksi. Se on aikamoinen työ minkä tekivät.

**

Iltapäivällä siivoilimme koko perheenv oimin ja illaksi lähdin tyttöjen kanssa hiukan rilluttelemaan. Tai siis istuimme Plevnassa.

Tilasin maksaa, ja tietenkin annosta säädettiin maitoallergian vuoksi. Sipulikastike vaihdettiin pellkään sipuliin ja perunamuusi uunikasviksiin. Maksan tilasin luonnoliesti mediumina Ruoat tulivat, ja aloitin pihvini. Täysin kypsä. Ylikypsä suorastaan. ja maksa maistuu pahalta kypsänä.

Yritin tavoittaa tarjoilijaa, tuntuui kuin ylläni olisi ollut hämäränhuntu, sillä kukaan ei tuntunut näkevän minua vaan katsovan suoraan lävitseni. No sain viimein tarjoilijan kiinni, pyysin palauttaman annokseni (seuralaiseni oli jo puolessa välissä omaansa) ja seuralaiseni lopeteltua sain uuden annoksen joka todellakin oli herkullinen, kuten Plevnan maksa aina tähän saakka.

Hiukan sain vielä alennustakin laskusta. Voin edelleen suositella paikkaa :)

***

Mä olen unelmoinut viimepäivät, ja leikittelen ajatuksella että ottaisin härkää sarvista ja toteuttaisin yhden haaveen. Jännää...