Se sujui nopeasti. Tasan tunti koko homma eli lääkärin tulotarkistus, altistus ja lähtötarkastus.

Altistushan sujuu niin että ensin laitetaan tippa altistettavaa ainetta huulelle, 20min päästä suuhun 1 millilitra, taas 20 min päästä 5ml (noin teelusikallinen), annsota suurentaen.
Meillä tippa vehnävelliä huulelle sai aikaan sen että poika imeskeli ja kosketteli huulta, mutta uusien lelujen innoittamana ei pahemmin välittänyt asiasta. 5ml kohdalla kurkistin nivusalueen ihoa, kävin vinkaamassa hoitajalle joka pyysi näyttämään lääkärille. Lääkäri katsoi että aivan selvä reaktio punan levitessä melkein silmissä ja silmien kutistessa ja päästi meidän kotiin.

En tietenkään odottanut ihmettä ja uskonut vehnän sopivan muta silti minua hämmentää ettei sitten ketuta yhtään Haahelon viikonloppuinen törttöily sen enempää kuin tää vehnäkokeilukaan. Kaverille tossa epäilin että joku on sekoittanut rauhoittavia mun salaattiin kun ei tunnu missään.

Oikeampi syy lienee se että en uskonut meidän selviävän altistuksesta näin vähällä (yhdessä päivässä tai siis tunnissa), vaan odotin tämän viikon olevan yhtä huudatusta ja lapsen kiduttamista "koska pieniä oireita tulee sietää". Olen siis helpottunut että ensireaktio otettiin todesta ja lapsella on nyt hyvä olla. Maidon kanssahan tilanne on edelleen se että maito ei selvästikään sovi pikkupoikaselle, mutta diagnoosi puuttuu.

*************

Esikko on ihme likka. Välillä vinkuu matematiikantehtävien kynsissä, mutta tänään innostui laskemaan yhtälöitä. Näitä ei tokaluokalla opeteta, mutta kun tuli puheeksi annoin hänelle helpon esimerkin x-muuttujasta:
x+4=5
x+3=4
Mikä numero on x?
Ja tyttö keksi sen ongelmitta.

Viimeisin tehtävä oli sitten:
x+y=7
y-x=3
Mikä on x? Mikä on y?
Ja oikea vastaus löytyi taas, joskin hetki meni miettiessä.

Voi kunpa hän löytäisi tuon matematiikan oikeiden vastausten ilon! Itse olen aina tykännyt matematiikasta kouluaineena, sillä siinä oli selkeät, oikeat vastaukset, joihin oli kunnon perusteet. Jokin äidinkielen aineen (josta kyllä myös pidin) saati kuvaamataidon arvostelun epämääräisyys ja kielien epäsäännöllisyydet ärsyttivät.

Äidinkielen tehtäväänkin tyttö innostui tänään ja kirjoitti kolmen sivun mittaisen tarinan. Kirjoitusvihreitä siellä toki oli runsaasti, mutta niistä viis! Tarina on tärkeä.

************

Minä sain kutsun naisten "opintopiiriin" jossa siis lipitetään viiniä ja puhutana asiaakin. Haahelo jää pojan kanssa kaksin kun painun yökylään vajaan kahden viikon päästä. Ihanaa päästä vähän tuulettumaan!