Eilen pakastimme mansikoita ja lähdimme sitten mökille. Tosin unohdimme lakanat, jotka kyllä olimme pakanneet. Tänään sitten jouduin palaamaan takaisin kaupunkiin hakemaan ne unohtuneet lakana (ja oivariinia ja perunamuusijauhetta). Onneksi, sillä huomasin pakastimessa palavan hälytysvalon.

Ja onneksi olen supertehokas pakkaaja: siivosin pikapikaa pikkupakastimesta pois kaiken mitä ei ole välttämätöntä säilyttää ja siirsin isosta pakastimesta kaikki mitä ei ole välttämätöntä säilyttöö sinne. Tuli kyllä niin täyteen kun pakastin vain voi ja ylitse jäi vain 40 jäätelöpuikkoa. ne sullion kylmälaukkuun ja toin mökin pakastelokeroon. saas nähdä säilyvätkö siellä. Tuskin ainakaan pitkään, sillä esikoinen on jäätelöhiiri.

Esikoinen tulee nyt kyllä pilallehemmotelluksi. Nuorinainen vie sen huomenna Särkänniemeen, todennäköisesti koko päiväksi. Kiva juttu, mä säästyn siltä reissulta. Oli paljon mukavempaa pelata tänään krokettia, ensimmäist kertaa vuosiin, joten säännöt piti keksiä itse. Mukavasti peli sujui kun tyttö sai tuplalyönnit,eli lyödä kaksi kertaa useammin kuin muut.

***

Pikkupoikanen nukkui viimeyönä klo 00.30-7.00 Heräsin täysin virkeänä ja ihmetellen mitä nyt on tapahtunut. Oli IHANAA nukkua rauhassa. Surusllista vain on se että eilisen olimme kaupungissa ja sisällä niitä mansikoita pakastamassa ja hirvenlihaa paistamassa, jauhamassa ja pakastamassa ja hirssimuffineita leipomassa ja pakastamassa ja pyykkiä pesemässä. Pikku nenä on myös viimeaikoina vuotanut kirkasta limaa, joka hieman kielii allergisesta nuhasta. Huoh.

Mutta iloinen veijari yhtä kaikki.

***

Haahelolle olen taas pyöritellyt päätäni.