Yö oli vallan hurja, heräili, itki, vaelteli, halusi Nekaa (Neocate) sai sitä ja Pamolia... Aamulla heräilimme kuitenkin ihan inhimillisesti ja läksimme torstairetkelle.

Kävi kuitenkin köpelösti. Naapurinrouva ja minä aioimme pompata kymmeneltä lähtevään bussiin vaunuinemme ja Mokkaset tulisivat seuraavalla. Vaan mitä ihmettä! KAHDET vaunut bussissa, joka yleensä huutaa tyhjyyttään. Emme sitten menneet alkuperäiseen paikkaan, vaan suuntasimme lähellä olevien "uusien talojen" pihaan. Kiva piha olikin. Sitten tapaamaan Haaheloa lounaan merkeissä ja kotiin.

Puistossa poika makoilin jaloissani tai maassa eikä oikein jaksanut mitään ja laitoinkin kotiintultuamme het parvekkeelle kylmäsäilytykseen päikkäreille. Vaan eihän se taintunut. Täällä kotona ei enää pölyt haitanneet hengitystä, joten lapsikin jaksoi.

Luimem kirjoja, teimme palapelejä ja kokkasimme. KUNNES. Tämä yksi keksi että seuraava kirja mikä luetaan on puhelinluettelo. Voi sitä huudon määrää kun äiti pontevasti kieltäytyi lukemasta sitä ja esitteli kaikki mahdolliset lastenkirjat. Ne vaan eivät kelvanneet.
"äitii, lue kiija!" Ja pieni hento terve käsi nostaa puhelinluetteloa...

Yllättävän pitkään poika jaksoi ilman päikkyjä, vähän harmittaa että pitikin sitten perua Ilmarisen porukan vierailu, mutta päivällä tosiaan näytti siltä että päikyt väliin jättänyt poika simahtaisi joko klo 17 päiväunille tai klo 19 yöunille. Puoli 9 sitten simahti.

Haahelon kanssa pelattiin pitkästä aikaa Carcassonne. JEE!