Oltiin tänään Haahelon kanssa suutelemassa... eikun soutelemassa ihan kaksin. Mummu ja Vaari odottivat lasten kanssa rannalla. Oli mukavaa, ja Haahelolle varmaan raskastakin, minä vain istuin veneen perässä.

Eilen kirjastoreissulla näimme kivan kirjan: iso kuvakirja Nallepuhista, MUTTA OIKEILLA KUVILLA. Siis niillä aidoilla, ei Disney-pulleroilla. Kirjassa oli paksut sivut, ja sopii siis hyvin pienenkin käteen (ja suuhun) ja yksinkertainen tarina.

Tänään Haahelo taas suri kun maailmassa on miljoona muistettavaa asiaa, ja päivän aikana hän pääsi jo 1 000 002 asiaan. EN ymmärrä miten voin olla NIIIN vaikeaa muistaa ihan loogisia asioita. Mutta on se silti ihana.

Esikoinen hoiti tänään puutarhaa, OMAA puutarhaansa, kuulemma. Leikkasi nurmikkoa (vain pätkän, sen jälkeen kyllästytti), kitki rikkakasveja, poimi mansikoita (eikä peittänyt maata sen jälkeen, peitti kun huomasin heittämällä harson vain päälle, kunnes tuuli heitti sen pois ja korjasi jälleen, tosin nyt harso ei enää peittänyt koko mansikkamaata, joska oli taitoksilla ja kierteillä.) ja leikkasi kukkia. Ja hihkui, kun mummu soitti että lähtevät kesän aikana Kolmårdeniin. Kiva juttu, pitää hankkia matkustajakortti siihen mennessä.

Pikkupoikanen ei sairaalassa syönyt oikein mitään, mutta kotona on pistellyt sitäkin paremmin. Kiva juttu! Ja kiva juttu olla kotona.